Viime lauantaina koitti vihdoin päivä, jona Saru pääsi ensi kertaa virallisiin agilitykisoihin. Kisakirjaan ei saatu merkintöjä, mutta moneen asiaan voi olla tyytyväinen. Agiradalta tippui ensimmäinen rima ja pujottelun aloitusvirheestä tuli vitonen myös. Kontaktit meni oikein kuuliaisesti ja hienosti. Pääosin kaikki muutenkin, mutta iso mutka tuli kun yksi hyppy valui pitkäksi. Tuolla kympillä ei sitten sijoituttu.
Hyppyradalla taisin peittää (epäonnistuneella) persjätöllä putken jälkeisen pituuden eli ei oikein koiraparka voinut sitä suorittaa. Sen korjattua jatkettiin parin putken kautta hypylle, jota ennen oli tarkoitus tehdä pieni vekki. Tässä tuli myös sähellystä, jonka seurauksena Saru hyppäsi hypyn väärinpäin. Pujottelu meni hienosti tällä radalla ja muutenkin loppurata, mutta toiseksi viimeisen hypyn jostain syystä kiersi myös ulkokautta.
Kaikinpuolin Sarun asenne oli hieno. Sillä oli aiemmin juoksun jälkeen kausi, jolloin lelut ei palkaksi kelvanneet ja muutenkin hempeili normaalia enemmän. Esim. lenkillä jos sitä katsoi, tuli se korvat luimussa lipaisemaan söpösti kättä yms. :D No nyt radalta tullessa kehuista innostuneena puri hihaa ja tappoi hanskaa eli normaali possumeininki on taas kuvioissa. Ekan radan jälkeen sivummalla Saru intoutui kehuista juoksemaan hihnan sallimissa rajoissa istualtaan-hepuliaan. Se pitäisi saada joskus videoitua, on se niin koomisen näköistä. Muutenkin neiti on helppo kisaseuralainen kun ei stressaa eikä sen käytöksen takia tarvi stressata. Hieman on tainnut aikuistua kun ei ihan niin paljon vedä ihmisten luo rapsutuksia kerjäämään (tai vaatimaan...) eikä myöskään repeile leikkimään kaikkien hauskan oloisten koirien kanssa. Urosten takapuolen haisteluyritykset myös torjutaan käännähtämällä ja jopa tuimalla katseelle. Kait siitä aikuinen koira vielä tulee.
Tsekeissä kisattiin agilityn maailmanmestaruuksista samana viikonloppuna. Tällä kertaa en ostanut video-oikeuksia, mutta medien yksilöitten loppuhuipentuman seurasin kännykällä agi.fi:n chatin ihmisten kommentoinnin kautta. Pääsi kyllä tunnelmaan niinkin. Erityisen jännää oli kun Silvia ja La olivat finaaliradalla. Niinhän sieltä tuli ties kuin mones mitali kun pronssille pääsivät. La on jo 11-vuotias, joten on ihailtavassa kunnossa. Muitakin hienoja pyrtsisuorituksia taas nähtiin. Täällä tulokset.
27.9.12
Veren vuodatusta
Saru kävi muutama viikko sitten vuodattamassa verta DLA-testin hyväksi ja verinäyte jää samalla talteen Hannes Lohen muita tutkimuksia varten. Samalla otettiin myös kilppariarvot ja tuloksethan näyttää loistavilta.
Tutkimus Tulos (viitearvo suluissa)
S/P-T4, (tyroksiini, kokonais) 51.6 nmol/l (15.00-53.00)
S/P-T4-v (T4-vapaa: koira, kissa) 32.0 pmol/l (9.00-40.00)
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet) neg ()
S/P-TSH (tyreotropiini) 0.02 ng/ml (0.01-0.50)
Huomautukset
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet):Negatiivinen
Eli kilpirauhasta ei voi ainakaan tällä hetkellä syyttää jos tuo vajaalla käy ;)
Celo myös osallistuu meidän porukasta DLA-testiin jo aiemmin otetulla näytteellä. Näitten muitten sukulaisia mukana on myös Helkan siskopuoli ja Gatun sisko. Todella mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne kartoituksen mukaan rodun monimuotoisuudessa! Oletus on, ettei kovin hyvä, mutta katsotaan mitä tämä testi osoittaa.
Helkaakin pikaisesti taas nähtiin agikisoissa ja kuvia on muutama lisätty galleriaan, myös muille.
Tutkimus Tulos (viitearvo suluissa)
S/P-T4, (tyroksiini, kokonais) 51.6 nmol/l (15.00-53.00)
S/P-T4-v (T4-vapaa: koira, kissa) 32.0 pmol/l (9.00-40.00)
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet) neg ()
S/P-TSH (tyreotropiini) 0.02 ng/ml (0.01-0.50)
Huomautukset
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet):Negatiivinen
Eli kilpirauhasta ei voi ainakaan tällä hetkellä syyttää jos tuo vajaalla käy ;)
Celo myös osallistuu meidän porukasta DLA-testiin jo aiemmin otetulla näytteellä. Näitten muitten sukulaisia mukana on myös Helkan siskopuoli ja Gatun sisko. Todella mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne kartoituksen mukaan rodun monimuotoisuudessa! Oletus on, ettei kovin hyvä, mutta katsotaan mitä tämä testi osoittaa.
Helkaakin pikaisesti taas nähtiin agikisoissa ja kuvia on muutama lisätty galleriaan, myös muille.
6.9.12
Saru mölli – Rene veteraani
Saru pääsi osallistumaan viime lauantaina seuranmestaruusagikisoihin mölliluokkaan. Pitkiä ratoja ei juurikaan oo tehty ja sen huomasi, mutta saatiin mitä lähdettiin hakemaan eli kisatunnelmaa tutuksi ja palkinnoksi toisesta sijasta ilmaislippuja omiin kisoihin. Eli ei sitten mennyt muillakaan niin putkeen tai meni, mutta mahdollisesti väärään päähän sitä niinku meilläkin muunmuassa.
Rene puolestaan pääsi veteraanien ikään sunnuntaina. Ei siitä kaikesta huolimatta uskoisi, että on jo noin paljon ikää eli 8-vuotta. Vuosi sitten tunnelmat oli Renen suhteen hyvin synkät kun sen lonkan tilanne oli niin huono, mutta hyvin se nykyisin pärjää. Pirteä on ja jaksaa taas lenkeillä hyvin. Synttäreiden kunniaksi koirat pääsi verijälkeilemään. Tällä viikolla Rene on päässyt myös testikoiraksi laserhoidon vaikutuksia kokeilemaan.
Helka oli hoidossa lauantain eli toisin sanoen poissa "auttamasta" muuttohommissa. Mulla oli tarkoituksena väsyttää sitä erinäisillä kokemuksilla, että Reetta saisi muuttorumban jälkeen ottaa rennosti. Vaikea Helkaa tosin on väsyttää. Koitettu on ottamalla mukaan agikisoihin, sen jälkeen käymällä vieraassa paikassa kylässä (kissojakin oli ihmeteltävänä) ja pienen lepotauon jälkeen vielä verijäljen tekoon tutustumalla. Oli kyllä aika huono idea kun se sitten roikkui verisienen kimpussa niin, että tuli vähän tarkoituksemattomasti katkoja jäljelle...
Neiti on kyllä varsinkin rotuisekseen enemmänkin dieseltyyppiä. Mikään ylivilkas touhottaja se ei kyllä ole, mutta puuhailee paljon, varsinkin itsekseen. Se kun aamulla (kuulemma 4-5 aikaan..) hörähtää käyntiin, jatkaa se koko päivän suht samalla temmolla eteenpäin. Välillä pienet torkut ja touhu taas jatkuu.
Sankarista muutama kuva kesältä.
Rene puolestaan pääsi veteraanien ikään sunnuntaina. Ei siitä kaikesta huolimatta uskoisi, että on jo noin paljon ikää eli 8-vuotta. Vuosi sitten tunnelmat oli Renen suhteen hyvin synkät kun sen lonkan tilanne oli niin huono, mutta hyvin se nykyisin pärjää. Pirteä on ja jaksaa taas lenkeillä hyvin. Synttäreiden kunniaksi koirat pääsi verijälkeilemään. Tällä viikolla Rene on päässyt myös testikoiraksi laserhoidon vaikutuksia kokeilemaan.
Helka oli hoidossa lauantain eli toisin sanoen poissa "auttamasta" muuttohommissa. Mulla oli tarkoituksena väsyttää sitä erinäisillä kokemuksilla, että Reetta saisi muuttorumban jälkeen ottaa rennosti. Vaikea Helkaa tosin on väsyttää. Koitettu on ottamalla mukaan agikisoihin, sen jälkeen käymällä vieraassa paikassa kylässä (kissojakin oli ihmeteltävänä) ja pienen lepotauon jälkeen vielä verijäljen tekoon tutustumalla. Oli kyllä aika huono idea kun se sitten roikkui verisienen kimpussa niin, että tuli vähän tarkoituksemattomasti katkoja jäljelle...
Neiti on kyllä varsinkin rotuisekseen enemmänkin dieseltyyppiä. Mikään ylivilkas touhottaja se ei kyllä ole, mutta puuhailee paljon, varsinkin itsekseen. Se kun aamulla (kuulemma 4-5 aikaan..) hörähtää käyntiin, jatkaa se koko päivän suht samalla temmolla eteenpäin. Välillä pienet torkut ja touhu taas jatkuu.
Sankarista muutama kuva kesältä.
31.8.12
Luustotuloksia ja Helkapäivitystä
Hienolta näyttää tulokset KoiraNetissä!
Gavroche de Champcrose "Gatu" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0
Gitane de Champcrose "Folle" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0
Sisarukset voi sitten rauhassa (tai siis innolla ja rinta rottingilla niinku tähänkin asti) jatkaa harrastuksiaan. Folle pääasiassa hakua, tokoa ja erikoisjälkeä ja Gatu agilityä. Folleen mulla ei ole osaa eikä arpaa, muuten vaan olen iloinen senkin hyvistä tuloksista. Gatuun on yksi jalostuskäyttöoikeus jos sopiva narttu sille löytyy. Pitäisikin päivittää Gatullekin tietoja tänne ja muutenkin muokata ulkoasua yms.
Helkaa kävin tapaamassa viime viikonloppuna agikisoissa JTO:n päivityksen lomassa. Neiti onkin jo tottunut kisaturisti. Reippaasti siellä kulkee ja lähituntumaan tulevia ihmisiä ihastuttaa ja pussailee. Toisenkinlaisia sydämen tykytyksiä neiti vaan aiheutti kun eräänä aamuna päätti laajentaa reviiriään oman pihan ulkopuolelle. Varsin kiinnostunut ja rohkea se on aina ollut tutkailemaan ympäristöä, mutta nyt oli onnistunut karkaamaan kunnolla. Reetta sydän syrjällään neitiä huuteli ja etsi kunnes se löytyi autokatoksesta oman auton vierestä. Minkäs teet kun rivarin piha tuntuu niin pieneltä kun geenit vetää isommille laitumille.
Laitumista puheen ollen Helkan emä oli mammaloman jälkeen jo kisoissa ja hyvin meni. Kuvia löytyy täältä.
Iskän paimennusvideosta kyllä voi myös päätellä mistä neiti on mahdollisesti toimeliaisuutta perinyt :) Reve 10-vuotiaana Championnat de France paimennuskisoissa vuonna 2010.
Muutamia uusia kuvia Helkasta ohessa. Lisää löytyy Helkan omasta kuvakansiosta.
Gavroche de Champcrose "Gatu" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0
Gitane de Champcrose "Folle" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0
Sisarukset voi sitten rauhassa (tai siis innolla ja rinta rottingilla niinku tähänkin asti) jatkaa harrastuksiaan. Folle pääasiassa hakua, tokoa ja erikoisjälkeä ja Gatu agilityä. Folleen mulla ei ole osaa eikä arpaa, muuten vaan olen iloinen senkin hyvistä tuloksista. Gatuun on yksi jalostuskäyttöoikeus jos sopiva narttu sille löytyy. Pitäisikin päivittää Gatullekin tietoja tänne ja muutenkin muokata ulkoasua yms.
 |
| Gatu Lapin reissulla. Kuva: Päivi Määttä. |
Helkaa kävin tapaamassa viime viikonloppuna agikisoissa JTO:n päivityksen lomassa. Neiti onkin jo tottunut kisaturisti. Reippaasti siellä kulkee ja lähituntumaan tulevia ihmisiä ihastuttaa ja pussailee. Toisenkinlaisia sydämen tykytyksiä neiti vaan aiheutti kun eräänä aamuna päätti laajentaa reviiriään oman pihan ulkopuolelle. Varsin kiinnostunut ja rohkea se on aina ollut tutkailemaan ympäristöä, mutta nyt oli onnistunut karkaamaan kunnolla. Reetta sydän syrjällään neitiä huuteli ja etsi kunnes se löytyi autokatoksesta oman auton vierestä. Minkäs teet kun rivarin piha tuntuu niin pieneltä kun geenit vetää isommille laitumille.
Laitumista puheen ollen Helkan emä oli mammaloman jälkeen jo kisoissa ja hyvin meni. Kuvia löytyy täältä.
Iskän paimennusvideosta kyllä voi myös päätellä mistä neiti on mahdollisesti toimeliaisuutta perinyt :) Reve 10-vuotiaana Championnat de France paimennuskisoissa vuonna 2010.
Muutamia uusia kuvia Helkasta ohessa. Lisää löytyy Helkan omasta kuvakansiosta.
17.8.12
14.8.12
Helka 12 viikkoa
Viikon sisällä on ehtinyt nähdä pikkuneitiä useampaan kertaan kun ensin tämä toivottu vieras tuli yökylään toissa viikonloppuna, seuraavana maanantaina käytiin koirien luontaishoitajalla kysymässä vinkkejä massanrakennukseen ja seuraavana lauantaina Helka kävi taas kylässä. Silti joka välissä tuntui, että taas ipana on jotenkin muuttunut. Aina yhtä yllättävää, että pennut kehittyy nopeasti...Muutoksen huomaa varsinkin kun pentu ei omissa jaloissa koko ajan pyöri. Viikon aikana Helkan korvat on taittuneet nätisti ruusulle, kuonon söpö musta maski alkanut vaaleta, jalat on venyneet pituutta, leukaperiin on alkanut tulla "mormooniparran" alku :D yms. Mutta hienoista pikimustista kajaaleista ei kyllä luovuta!
Pentusilmäpeilauksessa ehdittiin Helkan kanssa käydä ennen kuin 10 vkoa tuli täyteen ja terveet oli silmät. Hyviä terveysuutisia kuului myös juuri sukulaisten Gatun ja Follen osalta. Sisarukset kävivät luustotutkimuksissa ja hyvältä vaikutti! Jännittäviä on aina nuo tutkimukset varsinkin kun vanhempia ei ole (virallisesti) kuvattu. Ranskan lonkkatulokset muutenkaan ei todellakaan ole suoraan verrattavissa meidän tuloksiin. Virallisia tuloksia odotellaan.
 |
| Se puree mun varvasta! |
 |
| Sarun kanssa on hauskaa. |
 |
| Poseerausyritystä. |
 |
| Enkö olekin söpö. |
24.7.12
Pikareissu Ranskaan
Ikävien Renen uutisten (vai miten sen ottaa, oireilun syy ainakin selvisi) jälkeen olikin sitten vuorossa neiti Hoon hakureissu. Ihan ei mennyt putkeen se keikka...Kommellus on liian kevyt termi kuvaamaan eri käänteitä. Tarkempi matkakertomus tulee jos ehdin ja jaksan sen tarinoida, mutta perille päästiin vihdoin kotiin ja nyt täällä jaloissa pyörii vielä huomiseen asti pikku Helka-neiti. Siitä kait tulee sen kutsumanimi. Hauskasti suomalainen etunimi Helka oli yksi vaihtoehto kun kasvattaja kysyi virallista nimiehdotusta. Kasvattajalla oli myös mielessä hyvä ranskalainen nimivaihtoehto Houlette (= paimensauva) ja se valittiin. Tuleva neitin haltija Reetta tykästyi tuohon Helka-nimeen ja se todennäköisesti sille jää.
Eli esittelyssä Houlette de l´Orée des Sapins! Iltatähtipentueen pienin ja ehkäpä myös pippurisin ipana. Söpö on kuin mikä, mutta hyvin tomera eli lelukoiran ulkonäkö pettää tässä tapauksessa. Erittäin itsenäiseltä se vaikuttaa ja lähtee tutkimaan vieraita paikkoja reippaasti. Ihmisistä tykkää, mutta koiriin tutustuu hitaammin. Kova on leikkimään eli syömisen ja nukkumisen välissä touhuaa koko ajan lelujen kanssa. Toivonkin Reetalle ja nelijalkaiselle laumalleen onnea ja kärsivällisyyttä pikkuriiviön kanssa :)
Ipanan emä on Upie du Mont Kerchouan. Ihastuttava pikku paimen, joka on ollut kauan yksi suosikeistani tässä rodussa. Upie kisaa paimennuksessa ylimmässä luokassa ja toimii myös omalla tilalla paimenena, myös lehmille. Mahtava kun vielä oli mahdollisuus saada Upien pentu!
Pentujen isä Reve des Transhumants oli myös menestynyt paimen. Se kuoli ennen pentujen syntymää hieman alle 12-vuotiaana. Reve oli pitkäkarvainen, mutta niukkaturkkinen. Ipana on pennuista varmaan lyhytkarvaisin, mutta eipä ole koiraa karvoihin katsominen. Toivon ensisijaisesti tervettä ja hyväluonteista koiraa Helkasta.
Eli esittelyssä Houlette de l´Orée des Sapins! Iltatähtipentueen pienin ja ehkäpä myös pippurisin ipana. Söpö on kuin mikä, mutta hyvin tomera eli lelukoiran ulkonäkö pettää tässä tapauksessa. Erittäin itsenäiseltä se vaikuttaa ja lähtee tutkimaan vieraita paikkoja reippaasti. Ihmisistä tykkää, mutta koiriin tutustuu hitaammin. Kova on leikkimään eli syömisen ja nukkumisen välissä touhuaa koko ajan lelujen kanssa. Toivonkin Reetalle ja nelijalkaiselle laumalleen onnea ja kärsivällisyyttä pikkuriiviön kanssa :)
Ipanan emä on Upie du Mont Kerchouan. Ihastuttava pikku paimen, joka on ollut kauan yksi suosikeistani tässä rodussa. Upie kisaa paimennuksessa ylimmässä luokassa ja toimii myös omalla tilalla paimenena, myös lehmille. Mahtava kun vielä oli mahdollisuus saada Upien pentu!
 |
| copywright Kjp Cun T 2009 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)