Leppoisaa Joulun aikaa

 Making of joulukortti with Piraporomuori...

Nyt on pitkästä aikaa päivitetty blogia kaikilta muilta osin paitsi omien koirien osalta on vielä vähän urakkaa. Aikaa kun kuluu niin väistämättä tulee näitten kanssa eteen luopumisia...Ensi kuussa tulee neljä vuotta täyteen kun Renestä piti luopua ja vuosi kun Sarusta. Renellä oli on-off ripulia ja verikokeitten tulokset osoittivat maksan ja munuaisten olevan lopussa. Sarulla todettiin 10-vuotiaana spondyloosia ja nikamavälin madaltumaa. Gababentiinin aloitusannoksella se pärjäsi hyvin puolitoista vuotta. Sitten yhtäkkiä annos piti nostaa maksimiin. Sitten tuli muutakin niin ei ollut enää vaihtoehtoja jatkaa. Sarusta luopuminen oli erityisen vaikeaa, sen kanssa kun oli niin läheinen suhde. Yhteistä aikaa Sarun kanssa saatiin vajaa 12 vuotta, Renen kanssa reilut 14,5 vuotta.

Nyt onkin toiveissa saada jatkumoa Sarun tyttären Rauhan muodossa eli Rauhalle on suunnitteilla pentuja ensi vuodelle. Rauhasta tietoa löytyy osiosta Pentuja/Pentueet.

Laumasta on siis jäljellä vielä Pira, pirteä 16-vuotias muori. Piralla kuulo on ollut jo aika heikko 11-vuotiaasta, mutta näkö on vielä ok. Kilpparilääkitys toimii ja lonkkakipuja varten on syönyt parisen vuotta Galliprant-kipulääkettä. Bot-loimi tekee hyvää myös. Ihan pientä dementiaoiretta joskus on mm. sen muodossa, ettei kyläpaikassa "muista" kummasta reunasta ovea mennään ulos vaan tuijottelee saranapuolta. Tätäkin tapahtuu tosi harvoin. Hämmentävän, mutta mukavan hitaasti on muorin vanheneminen edennyt. Se jaksaa vielä käppäillä tunninkin lenkkejä. Yleensä ne kuitenkin on lyhyempiä, mutta päivän aikana tunteroinen menee ihan hyvin ja mielellään.

Pyreneittenpaimenkoiran pentuja

Odotellessa aikaa ja inspiraatiota päivittää meidän lauman kuulumisia jaan linkin, josta löytyy lisätietoa muutamasta omaa ihmistään etsivästä pontevasta pyrrinpojasta.

http://louhikorun.blogspot.com

Rauha tuli (kahteen) taloon

Niin se aika livahti ja pentu täytti tänään jo 8 viikkoa. Muutama päivä sitten se muutti uuteen kotiinsa Marjon ja Esan hoiviin Ouluun ja kotiutui pian. Kutsumanimeksi tuli Rauha, rekisteröintiprosessi on vielä kesken niin vahvistetaan virallinen nimi myöhemmin.

Luonteeltaan Rauha on ainakin rauhallisempi ja hillitympi kuin emänsä. Pelkästään positiivista :D Kovin itsenäinen se on ja on viihtynyt pihalla yksikseenkin jo noin viisiviikkoisesta lähtien. Itse pyytänytkin sinne, varsinkin kakalle. Saru oli ylitunnollinen siivoaja ja mun osalle jäi siivota yksi pökylä lattialta kun Sarun Siivouspartio oli ulkona sillä välin kun pennulla oli tullut kakkahätä. Saru huolehti ihan viimeiseen asti puhtaanapidosta ja muutenkin pennun hyvinvoinnista. Sarulla oli välillä tylsää kun pentu vain nukkui niin se saattoi kaivella pennun alta nukkuma-alustaa, että saisi pennun hereille ja pääsisi hoitamaan sitä. Vahva on Sarulla kyllä hoitovietti ja leikittikin Rauhaa mielellään. Tosin jos pentuja olisi ollut kunnon lauma niin mitenhän sitten olisi mennyt :D

Ihmisiin Rauha on suhtautunut paljon tyynemmin ja rodunomaisemmin kuin Saru ainakin tässä vaiheessa. Tutustuu kaikkiin ja leikkii, mutta hännän heilutusta ei ole ansaittu ihan helposti. Omia mielipiteitään ipana esitteli jo ihan pienestä asti jos esim. naamanpesu ei miellyttänyt juuri sillä hetkellä. Saru on ollut hyvin pitkämielinen, mutta on pentu saanut oppia myös altavastaajana oloa.

Ohessa kuvia 7,5-viikkoisesta Rauhasta.

Papparainen jo 13 vuotta!

Renellä oli synttärit 2.9. Virkeä se on edelleen, mutta lenkeillä jaksaminen on vaihdellut paljon. Sydämen vajaatoimintaan se sai lääkityksen puolisen vuotta sitten ja juuri käytiin kontrollissa. Lääkitystä nostettiin ja jotain apua siitä onkin ollut. Uusia synttäreitä ei liene kuitenkaan enää luvassa...On niitä kyllä kertynytkin enemmän kuin uskalsi jossain vaiheessa odottaa!

Kuulon heikkeneminen Renellä alkoi pari vuotta sitten ja nyt se on jo tosi huono. Näkö on varmaan ihan ennallaan. Välillä herra nukkuu niin sikeästi, ettei herää edes rapsutuksiin, mutta muuten ei ole ikäisensä oloinen vanhus.

Lisää mahakuvia...

Nyt on mahan kasvu ollut selvää ja nopeaa. Nimittäin pikku-Sarun! Sunnuntaina 20.8. varhain aamulla syntyi tyttöpentu, ensimmäisenä valitettavasti syntyi kuollut poikapentu. Ihan normaalisti oli kehittynyt, mutta jotain ehti tapahtua eikä poikaa saatu tähän maailmaan.

Avautumis- ja ponnistusvaiheet menivät Sarulla normaalisti, mutta tiukassa oli saada poju ulos, joten päätin ottaa varman päälle ja mennä lääkäriin toista pentua varten. Siellä ultrattiin aluksi ja meni tovi, että sydänäänet löytyivät, rauhalliset sellaiset. Heti ultrauksen jälkeen alkoi Sarulla supistella ja toinen pentu alkoi syntyä. Lääkäri avusti sen ulos ja häipyi pentu kourassa samantien. Erittäin jännittävät minuutit oli odotella miten pienelle kävi. Sitten kuului rääkäisy...taas hiljaista jonkin (erittäin pitkältä tuntuvan...) aikaa ja sitten taas ääntelyä. Kissanpennulta kuulosti ennemmin :)

Voi sitä onnen tunnetta kun pikkutyttö tuotiin Sarun lähelle ja se kömpi nisälle. Huhhuh! Nestettä oli vetänyt keuhkoihin sen verran, että tarvi imuapua. Huoneessa oli niin viileää, että tarvittiin hiustenkuivaajaa lämmittämään pentua, että syömishommat lähti sujumaan. Sen jälkeen ne onkin sujuneet varsin hyvin...

Tukka hyvin kaikki hyvin :D

Neljän päivän ikäisenä syöminen ja maha näytti tältä...

Pikkupyrriä alkaa tympimään maidon liian hidas tulo...:D
Jos video ei pyöri upotettuna niin tässä linkkinä

Muutama kännykuva typyn ensimmäisten 10 päivän ajalta. Eka kuva toisesta punnituksesta. Painoa on tullut noin 40-60 gr/vrk ja maha paisunut lähes äärimmilleen...

Synttäreitä

Pennut ei ole vielä syntyneet, mutta avautumisvaihe on alkanut. Petailua, läähättelyä ja levottomuutta on Sarulla ohjelmassa koko ajan tiiviimmin. Pira sen sijaan syntyi 11 vuotta ja kaksi päivää sitten. Pirteä on muori, mutta hieman välillä oikea lonkka vaivaa. Röntgenkuvassa näkyi lievää nivelrikkoa. Kipulääkettä on saanut pari kertaa kun on keventänyt oikeaa takajalkaa. Kilpirauhaslääkitystä piti vähän nostaa kontrollitulosten perusteella. Pari kuvaa alla mummelin lempipuuhista synttäripäivänä.

Saru istuu, seisoo ja makaa sekä lähikuvassa mahaa

Alkoihan se mahakin kasvaa vaikkei erityisen iso olekaan näissä reilua viikkoa ennen laskettua aikaa otetuissa kuvissa. Ruoka on maistunut edelleen hyvin, välillä liiankin hyvin. Liikkumislaiskuutta on vähän ilmassa, mutta rauhallisia lenkkejä on toki tehty. Muuten maha ei tunnu olevan Sarun touhujen tiellä vaan pyrripyörähdyksiä se tekee ennen ruokakupin saamista muunmuassa.

Kaksi pentua on tuntunut käsin tunnustelemalla. Päät tuntuvat kylkiluiden lähellä. Videolla näkyy pennun liikettä vasemmalla puolella <3

Juuri otettu röntgenkuva todentaa samaa eli kaksi pentua on tulossa :)