Veren vuodatusta

Saru kävi muutama viikko sitten vuodattamassa verta DLA-testin hyväksi ja verinäyte jää samalla talteen Hannes Lohen muita tutkimuksia varten. Samalla otettiin myös kilppariarvot ja tuloksethan näyttää loistavilta.

Tutkimus Tulos (viitearvo suluissa)
S/P-T4, (tyroksiini, kokonais) 51.6 nmol/l (15.00-53.00)
S/P-T4-v (T4-vapaa: koira, kissa) 32.0 pmol/l (9.00-40.00)
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet) neg ()
S/P-TSH (tyreotropiini) 0.02 ng/ml (0.01-0.50)

Huomautukset
S/P-TGA (tyreoglobuliini autovasta-aineet):Negatiivinen

Eli kilpirauhasta ei voi ainakaan tällä hetkellä syyttää jos tuo vajaalla käy ;)

Celo myös osallistuu meidän porukasta DLA-testiin jo aiemmin otetulla näytteellä. Näitten muitten sukulaisia mukana on myös Helkan siskopuoli ja Gatun sisko. Todella mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne kartoituksen mukaan rodun monimuotoisuudessa! Oletus on, ettei kovin hyvä, mutta katsotaan mitä tämä testi osoittaa.

Helkaakin pikaisesti taas nähtiin agikisoissa ja kuvia on muutama lisätty galleriaan, myös muille.

Saru mölli – Rene veteraani

Saru pääsi osallistumaan viime lauantaina seuranmestaruusagikisoihin mölliluokkaan. Pitkiä ratoja ei juurikaan oo tehty ja sen huomasi, mutta saatiin mitä lähdettiin hakemaan eli kisatunnelmaa tutuksi ja palkinnoksi toisesta sijasta ilmaislippuja omiin kisoihin. Eli ei sitten mennyt muillakaan niin putkeen tai meni, mutta mahdollisesti väärään päähän sitä niinku meilläkin muunmuassa.

Rene puolestaan pääsi veteraanien ikään sunnuntaina. Ei siitä kaikesta huolimatta uskoisi, että on jo noin paljon ikää eli 8-vuotta. Vuosi sitten tunnelmat oli Renen suhteen hyvin synkät kun sen lonkan tilanne oli niin huono, mutta hyvin se nykyisin pärjää. Pirteä on ja jaksaa taas lenkeillä hyvin. Synttäreiden kunniaksi koirat pääsi verijälkeilemään. Tällä viikolla Rene on päässyt myös testikoiraksi laserhoidon vaikutuksia kokeilemaan.

Helka oli hoidossa lauantain eli toisin sanoen poissa "auttamasta" muuttohommissa. Mulla oli tarkoituksena väsyttää sitä erinäisillä kokemuksilla, että Reetta saisi muuttorumban jälkeen ottaa rennosti. Vaikea Helkaa tosin on väsyttää. Koitettu on ottamalla mukaan agikisoihin, sen jälkeen käymällä vieraassa paikassa kylässä (kissojakin oli ihmeteltävänä) ja pienen lepotauon jälkeen vielä verijäljen tekoon tutustumalla. Oli kyllä aika huono idea kun se sitten roikkui verisienen kimpussa niin, että tuli vähän tarkoituksemattomasti katkoja jäljelle...

Neiti on kyllä varsinkin rotuisekseen enemmänkin dieseltyyppiä. Mikään ylivilkas touhottaja se ei kyllä ole, mutta puuhailee paljon, varsinkin itsekseen. Se kun aamulla (kuulemma 4-5 aikaan..) hörähtää käyntiin, jatkaa se koko päivän suht samalla temmolla eteenpäin. Välillä pienet torkut ja touhu taas jatkuu.

Sankarista muutama kuva kesältä.

Luustotuloksia ja Helkapäivitystä

Hienolta näyttää tulokset KoiraNetissä!

Gavroche de Champcrose "Gatu" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0
Gitane de Champcrose "Folle" lonkat: A/A, kyynärät: 0/0, polvet 0/0

Sisarukset voi sitten rauhassa (tai siis innolla ja rinta rottingilla niinku tähänkin asti) jatkaa harrastuksiaan. Folle pääasiassa hakua, tokoa ja erikoisjälkeä ja Gatu agilityä. Folleen mulla ei ole osaa eikä arpaa, muuten vaan olen iloinen senkin hyvistä tuloksista. Gatuun on yksi jalostuskäyttöoikeus jos sopiva narttu sille löytyy. Pitäisikin päivittää Gatullekin tietoja tänne ja muutenkin muokata ulkoasua yms.

Gatu Lapin reissulla. Kuva: Päivi Määttä.

Helkaa kävin tapaamassa viime viikonloppuna agikisoissa JTO:n päivityksen lomassa. Neiti onkin jo tottunut kisaturisti. Reippaasti siellä kulkee ja lähituntumaan tulevia ihmisiä ihastuttaa ja pussailee. Toisenkinlaisia sydämen tykytyksiä neiti vaan aiheutti kun eräänä aamuna päätti laajentaa reviiriään oman pihan ulkopuolelle. Varsin kiinnostunut ja rohkea se on aina ollut tutkailemaan ympäristöä, mutta nyt oli onnistunut karkaamaan kunnolla. Reetta sydän syrjällään neitiä huuteli ja etsi kunnes se löytyi autokatoksesta oman auton vierestä. Minkäs teet kun rivarin piha tuntuu niin pieneltä kun geenit vetää isommille laitumille.

Laitumista puheen ollen Helkan emä oli mammaloman jälkeen jo kisoissa ja hyvin meni. Kuvia löytyy täältä.

Iskän paimennusvideosta kyllä voi myös päätellä mistä neiti on mahdollisesti toimeliaisuutta perinyt :) Reve 10-vuotiaana Championnat de France paimennuskisoissa vuonna 2010.

Muutamia uusia kuvia Helkasta ohessa. Lisää löytyy Helkan omasta kuvakansiosta.

 

Pira 6 vuotta!

Onnittelut pirteälle, pippuriselle ja ainakin pikkuisen pirulliselle Piralle!

Helka 12 viikkoa

Viikon sisällä on ehtinyt nähdä pikkuneitiä useampaan kertaan kun ensin tämä toivottu vieras tuli yökylään toissa viikonloppuna, seuraavana maanantaina käytiin koirien luontaishoitajalla kysymässä vinkkejä massanrakennukseen ja seuraavana lauantaina Helka kävi taas kylässä. Silti joka välissä tuntui, että taas ipana on jotenkin muuttunut. Aina yhtä yllättävää, että pennut kehittyy nopeasti...Muutoksen huomaa varsinkin kun pentu ei omissa jaloissa koko ajan pyöri. Viikon aikana Helkan korvat on taittuneet nätisti ruusulle, kuonon söpö musta maski alkanut vaaleta, jalat on venyneet pituutta, leukaperiin on alkanut tulla "mormooniparran" alku :D yms. Mutta hienoista pikimustista kajaaleista ei kyllä luovuta! 

Pentusilmäpeilauksessa ehdittiin Helkan kanssa käydä ennen kuin 10 vkoa tuli täyteen ja terveet oli silmät. Hyviä terveysuutisia kuului myös juuri sukulaisten Gatun ja Follen osalta. Sisarukset kävivät luustotutkimuksissa ja hyvältä vaikutti! Jännittäviä on aina nuo tutkimukset varsinkin kun vanhempia ei ole (virallisesti) kuvattu. Ranskan lonkkatulokset muutenkaan ei todellakaan ole suoraan verrattavissa meidän tuloksiin. Virallisia tuloksia odotellaan.

 

Se puree mun varvasta!

Sarun kanssa on hauskaa.

Poseerausyritystä.

Enkö olekin söpö.

 

Pikareissu Ranskaan

Ikävien Renen uutisten (vai miten sen ottaa, oireilun syy ainakin selvisi) jälkeen olikin sitten vuorossa neiti Hoon hakureissu. Ihan ei mennyt putkeen se keikka...Kommellus on liian kevyt termi kuvaamaan eri käänteitä. Tarkempi matkakertomus tulee jos ehdin ja jaksan sen tarinoida, mutta perille päästiin vihdoin kotiin ja nyt täällä jaloissa pyörii vielä huomiseen asti pikku Helka-neiti. Siitä kait tulee sen kutsumanimi. Hauskasti suomalainen etunimi Helka oli yksi vaihtoehto kun kasvattaja kysyi virallista nimiehdotusta. Kasvattajalla oli myös mielessä hyvä ranskalainen nimivaihtoehto Houlette (= paimensauva) ja se valittiin. Tuleva neitin haltija Reetta tykästyi tuohon Helka-nimeen ja se todennäköisesti sille jää.

Eli esittelyssä Houlette de l´Orée des Sapins! Iltatähtipentueen pienin ja ehkäpä myös pippurisin ipana. Söpö on kuin mikä, mutta hyvin tomera eli lelukoiran ulkonäkö pettää tässä tapauksessa. Erittäin itsenäiseltä se vaikuttaa ja lähtee tutkimaan vieraita paikkoja reippaasti. Ihmisistä tykkää, mutta koiriin tutustuu hitaammin. Kova on leikkimään eli syömisen ja nukkumisen välissä touhuaa koko ajan lelujen kanssa. Toivonkin Reetalle ja nelijalkaiselle laumalleen onnea ja kärsivällisyyttä pikkuriiviön kanssa :)

Ipanan emä on Upie du Mont Kerchouan. Ihastuttava pikku paimen, joka on ollut kauan yksi suosikeistani tässä rodussa. Upie kisaa paimennuksessa ylimmässä luokassa ja toimii myös omalla tilalla paimenena, myös lehmille. Mahtava kun vielä oli mahdollisuus saada Upien pentu!

Pentujen isä Reve des Transhumants oli myös menestynyt paimen. Se kuoli ennen pentujen syntymää hieman alle 12-vuotiaana. Reve oli pitkäkarvainen, mutta niukkaturkkinen. Ipana on pennuista varmaan lyhytkarvaisin, mutta eipä ole koiraa karvoihin katsominen. Toivon ensisijaisesti tervettä ja hyväluonteista koiraa Helkasta.

copywright Kjp Cun T 2009

 

Renen lääkärikäynti

Reneltä kuvattiin lonkat ja suurinpiirtein takaosasta kaikki nivelet sekä keuhkot kun se on köhinyt kuitenkin jonkun verran eikä syytä siihen löytynyt sydämestä. No keuhkoistahan se väsähtelyn ja ajoittaisen köhimisen syy löytyi. "Potilaan keuhkokudoksessa oli havaittavissa idiopaattiseen pulmonaari fibroosiin viittaavaa interstitielliä tiivistymää sekä peribronkiaalitiivistymää" Jatkuva Medrol-kortisonilääkitys aloitettiin. Että silleen :(

Mitäpä tähän enää sanoisi, ei voi kuin ihmetellä, että mistä näitä sairauksia oikein tulee. Pirteä se kuitenkin on ja hyvin on jaksanut lenkeillä taas. Lääkäri kirjoitti statuksestakin hauskasti: "Kliinisessä tutkimuksessa oli havaittavissa urheilullisen habituksen omaava koira, joka tarkkailee aktiivisesti ympäristöänsä." Renen vaivojen takia ei ole ajatellut sitä niinkään urheilullisena koirana enää, mutta onhan se kuitenkin ihan hyvässä kunnossa. Saa nähä miten keuhkotilanne kehittyy. Jos jollain on kokemusta aiheesta, otan mielellään tietoa vastaan.

Tiivistymät kuvan keskeltä ylös ja oikealle.